Aiheesta lisää YLE:n sivuilla.

Suomen urheilun Hall of Fame -lautakunta täydensi 33-jäsenistä kunniagalleriaa neljällä uudella urheilusankarilla. Painonnoston ainoa suomalainen olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi, soudun kolminkertainen olympiakultamitalisti Pertti Karppinen ja hiihdon kahdeksankertainen arvokisamitalisti Siiri Rantanen sekä vuonna 2010 edesmennyt Linnosvuo nimettiin Suomen Urheilugaalassa arvoistensa joukkoon.

Hall of Fame aloitti toimintansa vuoden 2010 Urheilugaalassa esittelemällä 30 edesmennyttä suuruutta. Viime vuonna Hall of Fame sai tähdistöönsä ensimmäiset elävät legendat (Marja-Liisa Kirvesniemi, Jari Kurri ja Lasse Virén).

Hall of Fame saa myös jatkossa täydennystä vuosittain järjestettävän Urheilugaalan yhteydessä. Uusien sankareiden valinnan tekee Suomen Urheilumuseosäätiön perustama raati. Kunniagalleriaan voidaan nimetä henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa.

Linnosvuo kuoli pitkällisen sairauden murtamana vuoden 2010 heinäkuussa. Kuollessaan hän oli 77-vuotias. Vaasassa syntynyt Linnosvuo edusti Suomea viisissä olympialaisissa ja on menestynein suomalainen ampumaurheilija olympiatasolla. Hän voitti vapaapistoolin olympiakultaa Melbournessa 1956 ja olympiapistoolin kultaa Tokiossa 1964. Hopeaa hän saavutti olympiapistoolissa Roomassa 1960. Linnosvuo osallistui myös Helsingin 1952 olympialaisiin, joissa hän sijoittui kuvioammunnassa viidenneksi.

Linnosvuo toimi urheilu-uransa aikana myös valmentajana ulkomailla. Seuratoiminnassa hän oli mukana aktiivisesti johtaen usean vuoden ajan SAL:n vanhinta ampumaurheiluseuraa Suomen Metsästysyhdistystä.

Linnosvuolle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 1998.

Maanantaina 16.1. Suomen Ampumaurheiluliiton edustajat, puheenjohtaja Mikko Nordquist, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi sekä EM-kisojen kilpailunjohtaja Marko Leppä tapasivat pääministeri Jyrki Kataisen valtioneuvoston linnassa pääministerin työhuoneessa.

Pääministeri Jyrki Katainen on lupautunut Vierumäellä 14.-20. helmikuuta järjestettävien Euroopan mestaruuskisojen suojelijaksi. Liiton edustajat kävivät tervehtimässä pääministeriä ja kertomassa tulevista kisoista vielä tarkemmin. Puheenjohtaja Mikko Nordquist myös luovutti liiton virallisen seinäreligrafin pääministerille.

Pääministeri kertoi, että hänellä on hienoja lapsuusmuistoja Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran kisoista, joihin äiti teki täytettyjä leipiä ja tuleva pääministeri toimi milloin missäkin tärkeissä järjestelytehtävissä, kuten parkkialueen valvojana. Pääministerillä on vakaa aikomus tulla aikataulunsa puitteissa seuraamaan Vierumäen kisoja.

Liiton puheenjohtaja Mikko Nordquist on iloinen, että kisat ovat saaneet näin arvovaltaisen suojelijan.

– On hienoa, että pääministerimme tuntee lajimme ja on sen innokas harrastaja. Näin myös me toivottavasti saamme ääntämme kuuluviin valtiovallan suuntaan ja lajimme pysyy arvostettuna huippu-urheiluna myös tulevaisuudessa, Nordquist pohti.

Ilma-aseiden 10m Euroopan mestaruuskisat järjestetään 14.-20. helmikuuta Heinolassa Vierumäellä. Kisoissa jaetaan ampumaurheilun 16 viimeistä olympiapaikkaa, joita ovat tavoittelemassa myös monet suomalaisurheilijat.

Yli-Kiikka, 33, palkittiin lokakuussa myös Suomen Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijana. Hän ampui Suomelle neljännen olympiamaapaikan elokuussa Belgradin EM-kilpailuissa ja nappasi maaliskuussa naisten ilmakiväärissä EM-hopeaa. Hyvää kautta täydensivät maailmancupien seitsemännet ja yhdeksännet sijat. Olympiakomitea valitsi Yli-Kiikan joulukuussa Lontoon olympialaisiin, jotka ovat hänen kolmannet olympialaisensa.

Yli-Kiikalle maanantai oli yhtä juhlaa, sillä hänelle myönnettiin myös urheilija-apuraha.

– Urheilutoimittajain liiton valinta lajini parhaaksi tuli ihan yllätyksenä! Mukava yllätys se kyllä oli. Olen otettu, kun tällaisia tunnustuksia saa, sillä lajin parissa on monia hyviä ehdokkaita, hän sanoi.

Lajien parhaat julkistettiin samana päivänä kuin Vuoden urheilija, joka selvisi maanantai-iltana Helsingissä järjestetyssä gaalaillassa. Jääkiekon MM-kultajoukkue ei noussut historiallisesti yksilöiden ohi urheilutoimittajien äänestyksen ykköseksi, vaan Vuoden urheilijaksi valittiin ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

Vuonna 1931 perustettu ja viime vuonna 80-vuotisjuhliaan viettänyt Urheilutoimittajain Liitto aloitti vuoden parhaan urheilijan nimeämisen 1947. Arvonimen on 64 vuoden aikana saanut yhteensä 52 eri urheilijaa. Vuoden urheilijaksi on valittu ampumaurheilija kaksi kertaa: vuonna 1958 Vilho Ylönen ja vuonna 2008 Satu Mäkelä-Nummela.

Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 42,42 miljoonalla eurolla. Avustusta sai yhteensä 124 järjestöä. Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 1 920 000 euroa sai Suomen Palloliitto. Muita merkittäviä tuensaajia olivat Suomen Voimisteluliitto Svoli (1 780 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 375 000 euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 120 000 euroa) ja Suomen Urheiluliitto (1 060 000 euroa).

– Valtionavustuksen korotus on tehty painottamalla järjestön toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärää sekä liiton kansainvälisen kilpailutoiminnan menestystä. Painopiste on tänä vuonna palloilulajeissa, joissa lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat kasvussa ja joiden kilpailullinen menestys kansainvälisesti sekä juniori- että aikuistasolla on ollut hyvää, Arhinmäki toteaa.

– Lisäksi korotusta tukeen saavat liitot, jotka ovat tehneet toiminnallisen yhdentymisen ja tällä tavoin lisänneet edellytyksiä toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Näitä liittoja ovat Suomen Miekkailu- ja 5-ottelun liitto ry sekä Suomen Soutu- ja Melontaliitto ry.

– Tämä vuosi tulee olemaan suomalaisen liikuntakulttuurin osalta mielenkiintoinen. Käynnissä olevat yhdentymisneuvottelut liikunnan palvelu- ja toimialajärjestöjen kesken sekä tulevat huippu-urheilutyöryhmän konkreettiset toimenpide-esitykset tulevat toivottavasti suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän paikalliselle tasolle, Arhinmäki sanoo.

– Tätä varten myönsin SLU:lle miljoonan euron lisätuen viime vuoden lopulla. Lisäavustuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa valtakunnallisia toimintamalleja, joilla vähävaraisten perheiden harrastus- ja kilpaurheilullinen osallistuminen paikallisissa urheiluseuroissa on mahdollista.

Oheisessa liitteessä liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset 2012.

Ilma-aseiden Suomen mestaruuskisat järjestetään 14.-15. tammikuuta Vierumäellä. Tulevana viikonloppuna kisataan ilmapistoolin, ilmakiväärin ja liikkuvan maalin lajeissa. SM-kilpailut toimivat 14.-20. helmikuuta myös Vierumäellä järjestettävien 10 m ilma-aseiden Euroopan mestaruuskisojen ns. esikisoina.

Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Jari Karinkanta pitää SM-kisaviikonloppua erittäin tärkeänä tuleville EM-kisa-ampujille.

– SM-kilpailut ovat meille erityisen tärkeät. Pääsemme ampumaan kovatasoisen kisan EM-kisaolosuhteissa oikean valaistuksen ja muutoinkin identtisten olosuhteiden kanssa. Jos kotikenttäetua on mahdollista mitenkään käyttää hyväksi, niin sen paikka lienee nyt, Karinkanta mietiskelee.

Karinkanta iloitsee, että SM-kilpailut pystytään järjestämään niin sanottuna esikisana, joka palvelee kaikkia osapuolia.

– Helmikuussa kaiken täytyy mennä nappiin – niin urheilijoilla kuin järjestäjilläkin, hän muistuttaa.

Karinkanta ennustaa viikonlopun SM-kisoista erityisen kovatasoisia ja uskoo, että Vierumäellä erotetaan jyvät akanoista. Hän toivoo myös positiivisia yllätyksiä tuovia kisoja. Mukana ovat Lontoossa järjestettäviin olympialaisiin jo valitut Kai Jahnsson, Mira Suhonen ja Marjo Yli-Kiikka sekä ne, jotka vielä tavoittelevat haluttua olympiapaikkaa helmikuun Vierumäen EM-kilpailuissa. EM-kisoissa ovat jaossa viimeiset kuusitoista olympiamaapaikkaa Lontooseen.

– Jokaisella ennen EM-kisoja käydyllä kilpailulla on nyt olympiapaikkaa metsästäville suuri merkitys. Nämä ovat ainutlaatuisia paikkoja hakea kisavarmuutta ja tasaisia suorituksia. Pari kovaa kisaa on jo takana hyvin kokemuksin, ja tammikuun lopulla haemme viimeiset hyvät suoritukset Münchenistä, Karinkanta selvittää.

Vierumäen EM-kisoista suomalaiset lähtevät hakemaan ainakin 2-3 olympiamaapaikkaa. Karinkanta pitää lukumäärää varsin realistisena, mutta ei halua nimetä urheilijoita, joihin kovimmat odotukset kohdistuvat.

– Kotikisoista tulee urheilijoillemme painetta jo ihan riittämiin, ei aseteta lisäpaineita. Kyllä ne ampujat, joilta paikkaa odotetaan, ihan varmasti sen sisimmässään tuntevat ja tietävät, Karinkanta hymyilee.

– Ja kunhan he unohtavat paineet ja ampuvat omaa tasaista suoritustasoaan, niin kyllä ne paikat sieltä tulevat.

Suomen EM-kisajoukkue julkistetaan ensi viikon torstaina eli 19. tammikuuta. Aivan täydellä joukkueella tuskin kotikisoihin lähdetään, mutta erityisesti olympialajit ovat hyvin edustettuina.

– Kotikisoihinkaan ei ole tarjolla turistipaikkoja. Lähdemme hakemaan kisoista mestaruuksia ja erinomaisia tuloksia. 

SM-Vierumäellä on viikonloppuna yli 400 osallistumista. Ilmapistoolissa ja -kiväärissä ammutaan naisten ja miesten sarjat sekä 20-vuotiaiden nuorten sarjat. Liikkuvassa maalissa ammutaan aikuisten sarjojen lisäksi kaikki nuorten sarjat.

Ensimmäisenä kisapäivänä lauantaina 14.1. ammutaan mm. miesten ja naisten ilmapistoolin Suomen mestaruudesta. Sunnuntaina 15.1. ratkotaan ilmakiväärin mestaruudet. Tarkempi ohjelma sekä eräluettelot löytyvät Suomen Ampumaurheiluliiton www-sivuilta vanha.ampumaurheiluliitto.fi.

Mikko Salasuon ja Mikko Piispan tutkimus on nimeltään Kuntodoping: näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella. Sitä varten tehtyjen kyselyjen ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan melko tarkasti arvioida, että noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on joskus kokeillut dopingaineita. Salasuo arvioi Suomessa olevan nyt 3000-7000 dopingaineiden käyttäjää, pidempi aikaperiodi mukaan lukien enintään 10 000.

Aihetta oli Salasuon mukaan vaikea tutkia ja aineistoa oli hyvin vaikea kasata, koska sitä leimaavat salailun kulttuuri ja leimautumisen pelko.

– Käyttö ei ole sosiaalista eikä ryhmätoimintaa, ja siitä kerrotaan vain hyvin pienelle piirille, Salasuo sanoi Tieteiden talolla pidetyssä tilaisuudessa, jonka avasi kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäki (vas).

Kuntodopingin juuret löytyvät 1970-luvun kehonrakennusbuumista, jolloin myös steroidit tulivat helpommin ja yhä useampien saataville. Salasuon mukaan kuntodopingin voidaan arvioida rantautuneen Suomeen 1990-luvun alussa. Se viittaa sellaiseen dopingaineiden käyttöön, jonka ensisijaisena motiivina ei ole urheilumenestyksen saavuttaminen.

Ministeri Arhinmäen mielestä on tärkeää ”porautua” aiheeseen eli onko syytä huoleen ja mitä pitäisi tehdä. Tutkittua tietoa on ollut niukalti siitä, mikä on dopingkysymyksen tila huippu-urheilun ulkopuolella. Onko kyseessä jäävuoren huippu vai kansantauti, hän kysyi avauspuheenvuorossaan. Hän pohti myös sitä, mitkä ovat käyttäjien motiivit ja onko heillä ymmärrystä terveydellisistä vaikutuksista, mikä kuntodopingin merkitys on suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja mikä sen yhteys on muuhun päihteidenkäyttöön.

– Kansantauti se ei ole, koska prosenttiosuudet ovat niin pienet. Jokainen dopingia käyttävä kuntoilija on kuitenkin liikaa, ja jokainen terveysriski, jonka käyttö aiheuttaa, on myös liikaa, Arhinmäki painotti ja viittasi edeltäjänsä Stefan Wallinin vuonna 2007 esittämään kysymykseen, onko dopingista tulossa kansantauti. Wallin oli huolestunut dopinginkäytön yleistymisestä huippu-urheilun ulkopuolella.

– Dopingvalvonnassa ei pidä luovuttaa, vaan verkkoa pitää saada tiiviimmäksi, jotta kielletyin menetelmin olisi vaikeampi urheilla. Dopinginvastaisella työllä on Suomessa vahva perusta, ja dopingiin suhtaudutaan kriittisesti – oli sitten kyse puulaakitasosta tai huippu-urheilusta, ministeri sanoi.

Tutkimuksessa todetaan, että doping on ennen muuta väline. Erilaisissa käyttäjäryhmissä sitä hyödynnetään erilaisten pääomien saavuttamiseen. Salasuon ja Piispan mukaan joillakin käyttöä motivoi voiman ja lihasten hankinta työelämää varten, kun taas toiset tavoittelevat menestystä vastakkaisen sukupuolen silmissä.

– Motiivit vaihtelevat, mutta niiden takaa löytyy kehollisen pääoman tavoittelu, joka tuottaa sosiaalista, kulttuurista ja ammatillista pääomaa – hieman eri painoarvoin.

Tutkijoiden mukaan tämä on eräs tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Dopingia ei käytetä aineiden itsensä vuoksi.

Lisää aiheesta täältä.

Lisää aiheesta täällä.

Kansainvälinen ilma-aseiden Swedish Cup päättyi lauantaina Ruotsin Sävsjössä. Ensimmäisenä kilpailupäivänä eli torstaina suomalaiset saavuttivat kaksi lajivoittoa, kun Hanna Etula voitti naisten ilmakiväärin ja Kai Jahnsson miesten ilmapistoolin. Perjantaina Suomi sai kolme lajivoittajaa: Etulan ja Jahnssonin lisäksi Sami Heikkilä poikien liikkuvassa maalissa. Viimeisenä kisapäivänä suomalaisten lajivoitot tulivat samalle kolmikolle.

Lahden Ampumaseuraa edustava Hanna Etula ylsi perjantaina todelliseen huippusuoritukseen, kun hän tähtäsi toisena suomalaisena naisena ilmakiväärissä 400 pistettä. Hanna Pitkänen ampui täydet pisteet viime vuoden helmikuussa. Suomen ennätys onkin nyt ”Hannojen ennätys”.

Ennätyksensä jälkeen Etula, 30, sanoi olevansa kovemmassa kunnossa kuin koskaan. Tänään hänen tuloksensa oli 500,7 (398+102,7).

– Kisan alku oli haastava, kun olin kuin nukuksissa ja tähtäykset menivät pitkiksi. Kaksi viimeistä sarjaa oli parempia. Finaaleihin jäi joka kisassa parannettavaa, Etula sanoi ja arveli kilpailun alussa muistelleensa vielä eilistä.

– Mutta olihan sitä sitten keskityttävä taas itse ammuntaan, hän totesi.

Etula valittiin kisojen parhaaksi kivääriampujaksi ja sai palkinnoksi Walther-ilmakiväärin. Hän ampuu vielä muutaman kovan kisan ennen 14.-20. helmikuuta Vierumäellä järjestettäviä ilma-aseiden EM-kilpailuja, jotta hän saisi hyviä startteja alle ja kisakunto pysyisi yllä. Etula oli mukana Pekingin olympialaisissa neljä vuotta sitten. Vierumäen EM-kilpailuissa jaetaan viimeiset maapaikat Lontoon olympialaisiin.

Poliisien Ampumaseuran Kai Jahnsson voitti siis edellisten päivien tapaan miesten ilmapistoolin. Nyt hänen tuloksensa oli 677,7 (578+99,7). Hän ampui kisojen parhaan tuloksensa avauspäivänä 683,2 (583+100,2).

– Näkemisen kanssa oli tänään omat haasteensa, ja kova keskittyminen omaan tekemiseen söi rankasti henkisiä voimavaroja. Se oli kostautua lopussa, Jahnsson kommentoi kilpailuaan.

Suomen Olympiakomitea valitsi Jahnssonin Lontoon olympialaisiin joulukuussa. Kisojen avajaispäivä on heinäkuun 27. päivä.

Poliisien Ampumaseuran Paula Paajanen sijoittui kolmanneksi naisten ilmapistoolissa ja oli taas paras suomalainen. Nyt hänen tuloksensa oli 470,8 (372+98,8).

Miesten ilmakiväärissä Timo Puisto oli kolmas ja Juho Kurki neljäs. Mikkelin Ampujia edustava Puisto paransi kisojen edetessä tahtiaan, ja hänen tuloksensa oli tänään 694,3 (595+99,3). Kankaanpään Ampujien Kurjen tulos oli 693,6 (594+99,6).

Poikien ilmapistoolissa Kankaanpään Ampujien Tuomas Pukaralammi nappasi kisojen parhaan sijoituksensa ollen viides. Hänen tuloksensa oli 651,6 (553+98,6). Edellisinä päivinä hän sijoittui kahdeksanneksi ja 13:nneksi. Poikien ilmakiväärissä Mikkelin Ampujia edustava Olli Hahl teki samoin kuin Pukaralammi: torstaina yhdestoista, perjantaina 33:s ja kisojen päätöspäivänä kuudes, jolloin hän tähtäsi 684,3 (584+100,3) pistettä.

Tyttöjen ilmakiväärissä Lehtimäen Ampujia edustava Gisela Miettinen otti toisen sijan ammuttuaan 495,2 (393+102,2) pistettä. Edellisinä päivinä hän ampui 389 ja oli yhdestoista sekä 387, jolla heltisi 23. sija. Ilmapistoolissa Raseborgs Skyttar -seuran Therese Lindgren oli kuudes tuloksellaan 451,5 (365+86,5).

Liikkuvassa maalissa Sami Heikkilä otti perjantain tapaan ykkössijan poikien normaalijuoksujen kilpailussa. Kultamitaliottelussa oli vastassa tuttu vastustaja eli myös Kangasalan Kymppi 64 -seuraa edustava Jani Suoranta, jonka Heikkilä voitti 6-1, kuten eilenkin.

– Nopeat juoksut kulkivat aika hyvin. Sarjassa oli 17 ysiä. Muuten ihan jees. Mitaliotteluissa kulki vielä paremmin, Heikkilä kertoi. Peruskilpailussa hän ampui saman tuloksen kuin perjantaina (562).

Poikien pronssimitaliottelussa Sami Heikkilän pikkuveli Mika voitti Heikki Lähdekorven 6-5, ja yleisen sarjan pronssimitaliottelussa kokenut Krister Holmberg voitti Heikkilän veljessarjan vanhimman Tomi-Pekan 6-2.

Swedish Cup järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Kilpailussa oli mukana noin 600 ampujaa viidestä maasta eli isäntämaa Ruotsin lisäksi Tanskasta, Virosta, Suomesta ja Norjasta. Eniten osanottajia oli Ruotsista (398). Suomalaisia oli mukana 85. Ensimmäiseen eli vuonna 2005 järjestettyyn Swedish Cupiin osallistui 333 ampujaa, joista 39 Suomesta.

Ilma-aseiden SM-kilpailut järjestetään Vierumäellä viikon kuluttua eli 14.-15. tammikuuta. Ilma-aseiden EM-kilpailut pidetään samassa paikassa 14.-20. helmikuuta. EM-kisoissa jaetaan viimeiset kuusitoista olympiamaapaikkaa ensi kesänä järjestettäviin Lontoon olympialaisiin, jonne on valittu Jahnssonin lisäksi kolme muuta suomalaisampujaa. He ovat Mira Suhonen (ilmapistooli), Satu Mäkelä-Nummela (trap) ja Marjo Yli-Kiikka (kivääri).

Ilma-aseiden 8. Swedish Cup
Sävsjö, Ruotsi

Tuloksia 7.1.

Ilmapistooli, 60 ls+10 ls:n finaali, miehet: 1) Kai Jahnsson Suomi 677,7 (578+99,7), … 6) Rauno Hartikainen Suomi 664,1 (569+95,1), … 12) Ari Huhtamäki Suomi 563.

Ilmapistooli, 40 ls+10 ls:n finaali, naiset: 1) Johanna Carlsson Ruotsi 475,4 (375+100,4), … 3) Paula Paajanen Suomi 470,8 (372+98,8), … 5) Maarit Eskola Suomi 466,9 (371+95,9).

Ilmapistooli, 60 ls+10 ls:n finaali, pojat: 1) Frederik Larsen Tanska 660,1 (561+99,1), … 5) Tuomas Pukaralammi Suomi 651,6 (553+98,6).

Ilmapistooli, 40 ls+10 ls:n finaali, tytöt: 1) Vendela Sörensson Ruotsi 469,7 (373+96,7), … 6) Therese Lindgren Suomi 451,5 (365+86,5).

Ilmakivääri 60 ls + 10 ls finaali, miehet: 1) Mikael Svensson Ruotsi 696,9 (593+103,9), 2) Karl-Johan Jönsson Ruotsi 696,1 (595+101,1), 3) Timo Puisto Suomi 694,3 (595+99,3), 4) Juho Kurki Suomi 693,6 (594+99,6).

Ilmakivääri 60 ls + 10 ls finaali, pojat: 1) Jörgen Persson Ruotsi 695,8 (594+101,8), … 6) Olli Hahl Suomi 684,3 (584+100,3), … 11) Aleksi Leppä Suomi 582.

Ilmakivääri 40 ls + 10 ls finaali, naiset: 1) Hanna Etula Suomi 500,7 (398+102,7), … 10) Pauliina Frilander Suomi 392.

Ilmakivääri 40 ls + 10 ls finaali, tytöt: 1) Lotten Johansson Ruotsi 497,7 (394+103,7), 2) Gisela Miettinen Suomi 495,2 (393+102,2), … 11) Annika Sihvonen Suomi 391.

Liikkuva maali, 60 ls (normaalijuoksut) + mitaliottelut, Y-sarja:
Kultamitaliottelu: Emil Martinsson Ruotsi – Niklas Bergström Ruotsi 6-3
Pronssimitaliottelu: Tomi-Pekka Heikkilä Suomi – Krister Holmberg Suomi 2-6
Semifinaalit: Martinsson – Heikkilä 6-4, Bergström – Holmberg 6-1

Peruskilpailu: 1) Emil Martinsson Ruotsi 576, 2) Niklas Bergström Ruotsi 575, 3) Krister Holmberg Suomi 574, 4) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 572, 5) Espen Krogstad Norja 566, 6) Niklas Hyvärinen Suomi 559.

Liikkuva maali, 60 ls (normaalijuoksut) + mitaliottelut, pojat:
Kultamitaliottelu: Sami Heikkilä Suomi – Jani Suoranta Suomi 6-1
Pronssimitaliottelu: Mika Heikkilä Suomi – Heikki Lähdekorpi Suomi 6-5
Semifinaalit: Sami Heikkilä – Mika Heikkilä 6-5, Suoranta – Lähdekorpi 6-3

Peruskilpailu: 1) Sami Heikkilä Suomi 562, 2) Jani Suoranta Suomi 557, 3) Heikki Lähdekorpi Suomi 548, 4) Mika Heikkil
ä Suomi 538, 5) Mika Kinisjärvi Suomi 531.

Swedish Cupin nettisivut ja kaikki tulokset löytyvät täältä.