Suomen Ampumaurheiluliiton vuosittainen Ampumaurheiluviikko täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Kyseessä on siis napakymppivuosi!

Kansallista Ampumaurheiluviikkoa vietetään 21.-27. toukokuuta.

Se on seurojen valtakunnallinen voimannäytös, jonka aikana tarjotaan suurelle yleisölle myönteisiä elämyksiä ja asiallista tietoa urheiluammunnasta: mitä enemmän seuroja on lajiesittelytapahtumissa mukana, sitä laajempaa näkyvyyttä laji saa ja sitä useampi ihminen tavoitetaan.

Kutsu siis kaverisi käymään radalla ja tuo hänet mukanasi: ”Lähdetään kokeilemaan ampumaurheilua, meillä on tänään avoimet ovet!”

Ilmoittautumislomakkeen ja ”kättä pidempää” viikon toteutusta varten löydät täältä.

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry ottaa tänään julkaistussa strategiassaan vahvasti kantaa eettisen urheilukulttuurin puolesta ja korostaa myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä antidopingtyössä. Uuden strategiansa mukaan ADT on tinkimätön urheilijoiden oikeuksien puolestapuhuja.

– Arvot ja eettiset kysymykset korostuvat nyt antidopingtyössä. ADT on määritellyt uudeksi visiokseen, että kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Tähän pyrimme strategiamme mukaisesti toimien aktiivisesti niin suomalaisten kuin kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa, ADT:n puheenjohtaja, varatuomari Pekka Ilmivalta sanoo.

– Tärkeä tehtävämme on varmistaa, että suomalaisten urheilijoiden oikeus puhtaaseen urheiluun pyritään takaamaan myös kansainvälisesti. Tavoitteena on, että Suomi pysyy kehityksen etulinjassa: pyrimme ottamaan mahdollisimman nopeasti käyttöön niin uudet analyysimenetelmät kuin dopingvalvonnan keinot.

ADT:n uusi missio on, että sen laadukas antidopingtyö vaikuttaa myönteisesti koko urheilun maineeseen ja arvostukseen. ADT kannustaa kaikkia urheilutoimijoita sitoutumaan puhtaan urheilun yhteisiin pelisääntöihin sekä tekee määrätietoista dopingvalvontaa sekä aktiivista koulutusta ja viestintää. Arvoikseen ADT puolestaan on määritellyt luotettavuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön.

ADT panostaa dopingaineiden ja -menetelmien käytön ennaltaehkäisyyn koulutuksen ja viestinnän sekä dopingtestauksen keinoin. Näin urheilutoimijoilla on tiedot ja valmiudet tehdä eettisiä valintoja. Dopingtestauksessa ADT keskittyy tulevaisuudessa etenkin testauksen laadun edelleen kehittämiseen. Testattaviksi valitaan ennen kaikkea huipulle pyrkiviä urheilijoita seuraamalla tarkasti eri urheilulajien uusien lupauksien uran kehittymistä.

Jotta dopingtestaus on mahdollisimman kattavaa ja oikein ajoitettua, sen kohdentamisessa ja ajoittamisessa hyödynnetään yhä enemmän olinpaikkatietojärjestelmää, jonka kautta huippu-urheilijat tavoitetaan jatkuvasti. ADT tulee hyödyntämään myös urheilijoille luotavia yksilöllisiä profiileja ja niistä saatavaa tietoa. Urheilijan tiettyjä biologisia muuttujia seurataan säännöllisesti koko hänen urheilu-uransa ajan.

ADT:n uudessa koulutusoppaassa on mukana kirjailija Tuomas Kyrön kertomus nuoresta urheilijasta. Kyrö maalaa ADT:n toimeksiannosta kirjoittamassaan kertomuksessa vahvan kuvan kunnianhimosta, ahneudesta, rehellisyydestä ja totuudesta.

Kyrön luoma urheilijahahmo Marjatta vetää täysillä ja haluaa huipulle keinolla millä hyvänsä. Kaikki tuntevat jonkun, joka on kuin hän. Jatkokertomus huipentuu yllättävään loppuratkaisuun. Kyrö tuntee itse hyvin urheilun maailman ja pureutuu asiantuntevasti urheilijan arkeen ja juhlaan.

Opas on jaossa ADT:n koulutuksissa sekä tilattavissa ja ladattavissa ADT:n verkkosivuilta.

 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vastaa koko dopingvalvonnasta Suomessa. ADT on yleishyödyllinen yhteisö, joka saa rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä veikkausvoittovaroista.

 

Laura Määttänen kirjoittaa sanomalehti Karjalaisen kolumnissaan, että voimien yhdistäminen olisi nyt paikallaan. Hän viittaa Pohjois-Karjalaan, jossa ammunnan harrastajien kesän odotusta varjostaa epätietoisuus siitä, missä tulevina kesinä ammutaan vai ammutaanko missään.

– Ratojen kohtalo ei sureta vain urheiluampujia. Se koskettaa myös maakunnan lukuisia metsästäjiä, reserviläisiä ja ampumahiihtäjiä.  Voimien yhdistäminen olisi nyt paikallaan, jotta emme jäisi ilman ratoja, Määttänen kirjoittaa.

Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Pohjola-palkinnon hakuaika on alkanut. Tänäkin vuonna seitsemäntoista seuraa saa rahapalkinnon. 10 000 euron pääpalkinnon lisäksi palkitaan kaksi pääpalkintofinalistia sekä neljätoista seuraa maakunnallisella Pohjola-palkinnolla.

Kuudelle seuralle on luvassa myös valtakunnallista tv-näkyvyyttä Yle TV2:n Sisu-ohjelmassa. Näistä kuudesta valitaan kolme seuraa finaaliin yleisöäänestyksen perusteella. Pohjola-pääpalkinnon voittaja julkistetaan Suomen Urheilugaalassa ensi vuoden tammikuussa (15.1.).

Pohjola-palkinto Hyvälle Seuralle on tunnustuspalkinto moniarvoiselle ja laadukkaalle seuratyölle. Sillä halutaan kannustaa niitä yli miljoonaa suomalaista, jotka tekevät työtä urheiluseuroissa. Vuonna 2012 Pohjola-palkinnon valintakriteereissä painotetaan erityisesti sitä, miten seurassa ja sen toiminnassa edistetään hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita.

Pohjola-palkinnon valintakriteerit ovat:
– Seurassa noudatetaan Reilun Pelin periaatteita ja yhdistystoiminnan pelisääntöjä.
– Seura tekee pitkäjänteisesti konkreettisia toimia jäsentensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
– Seurassa on innostava ilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki.
– Seura on avoin erilaisille liikkujille.

Hakuaika on 2.4.-23.5.

Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä.

Ampumaurheiluliitto luovutti reilun pelin merkin kultaisen kapulan veteraanien MM-halliyleisurheilulle maanantaina Jyväskylässä.

Veteraaniyleisurheilun hallimaailmanmestaruuskilpailuissa Jyväskylässä on tällä viikolla luvassa reilun pelin juhlaa. Kisat ovat mukana Suomessa järjestettävien kansainvälisten urheilutapahtumien reilun pelin haastekampanjassa. Reilun menon kunniaksi myös kisojen viesteissä käytetään kultaisia viestikapuloita.

Reilun pelin haaste merkkinään kultainen kapula saapui Jyväskylään ilma-aseiden EM-kilpailuista, jotka järjestettiin helmikuussa. Kapulan luovuttivat maanantai-iltana järjestetyissä MM-hallikisojen avajaisissa veteraaniyleisurheilulle Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi ja valmennuksen johtaja Jari Karinkanta.

– Meille ampumalajien edustajille oli kunnia-asia ottaa vastaan puhtaan urheilun haaste ja viedä tärkeää sanomaa eteenpäin. Vietimme helmikuussa hienot puhtaan urheilun kisat Heinolassa. Toivon, että Jyväskylässä reilu henki ja sitoutuminen eettiseen urheiluun ovat yhtä iloisesti ja vahvasti esillä, Aarrekivi sanoi.

Veteraaniyleisurheilun MM-kilpailuihin odotetaan 66 maan edustajia, yhteensä 3000 urheilijaa. Kilpailujen ohjelmassa ovat perinteisten hallilajien lisäksi myös ulkoheittolajit sekä pitkän matkan juoksut ja kävely.

– Haaste on meille mieluinen. Veteraaneissa on viisautta, ja teemme kaikkemme onnistuneen ja puhtaan kisatapahtuman eteen. Hyvin kansainvälisissä kisoissamme puhtaan urheilun viesti kiirii samalla myös Suomelta maailmalle, Suomen Veteraaniurheiluliiton toiminnanjohtaja Vesa Lappalainen sanoi.

Suomessa järjestettävien kansainvälisten urheilutapahtumien reilun pelin haastekampanja on osa Puhtaasti paras -ohjelmaa. Kultainen kapula haastaa vastaanottajansa edistämään puhdasta urheilua ja sitoutumaan sen arvoihin. Kultainen kapula on jo kiertänyt Suomea Nuorten olympiafestivaaleilla vuonna 2009, salibandyn MM-kisoissa 2010, muodostelmaluistelun MM-kilpailuissa ja enduromoottoripyöräilyn MM-joukkuekilpailuissa 2011 sekä viimeksi ilma-aseiden EM-kilpailuissa helmikuussa.

Puhtaasti paras -ohjelman esittelypiste on paikalla Jyväskylässä torstaina 5.4. ja perjantaina 6.4. kello 12-17. Esittelypisteellä voi allekirjoittaa suurvetoomuksen puhtaan urheilun puolesta ja testata, tunnistaako Puhtaasti paras -ohjelman urheilijatähdet. Esittelypisteellä on myös kuvateline, johon kisoissa palkitut urheilijat kirjoittavat nimensä puhtaan urheilun puolesta.

ADT:n ja Fazerin Puhtaasti paras -ohjelma käynnistettiin toukokuussa 2008. Se kunnioittaa puhtaita urheilijoita ja reilun pelin arvoja sekä nostaa valokeilaan urheilijat, jotka urheilevat eettisesti: lajiaan, kilpakumppaneitaan ja itseään kunnioittaen. Ohjelma haastaa urheilua seuraavat suomalaiset, urheilujärjestöt, urheilijan lähipiirin ja urheilijat mukaan reiluun peliin. Ohjelman vetoomukseen puhtaan urheilun puolesta voi osallistua osoitteessa www.puhtaastiparas.fi.

Suomen Olympiakomitean hallitus on torstaina pitämässään kokouksessa valinnut pääsihteeriksi Mika Sulinin. Hän aloittaa täysipäiväisesti 1. joulukuuta nykyisen pääsihteerin Jouko Purontakasen jäädessä eläkkeelle.

Sulinilla, 53, on vahva kokemus urheilumarkkinoinnista ja myyntitehtävistä. Hän on toiminut toimitusjohtajana muun muassa Exel Sports Oy:ssä, Helsinki Halli Oy:ssä sekä Nike Pohjoismaissa. Myös järjestöpuolella Sulinilla on ollut useita hallitusjäsenyyksiä sekä muita luottamustehtäviä. Olympiakomitean pääsihteerin virkaan hän siirtyy Suomessa toukokuussa pidettävien jääkiekon MM-kisojen pääsihteerin virasta.

– Meillä oli positiivinen haaste löytää erittäin hyvien hakijoiden joukosta paras. Hallituksen puolesta voin sanoa, että olemme mielestämme löytäneet Sulinista erinomaisen jatkajan Purontakasen ansiokkaalle työlle. Olympiakomitealla on edessään mielenkiintoiset vuodet huippu-urheilun muutostyössä, ja näemme, että Sulinin vankka kokemus urheilun eri sektoreilta on omiaan tukemaan käynnissä olevaa muutosprosessiamme, Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo perustelee valintaa.

– Valintaprosessi oli pitkä, ja olen erittäin motivoitunut ottamaan haasteen vastaan. On hienoa, että pääsen mukaan työstämään Joukon rinnalla Lontoon kisaprojektia. Ne ovat isoja kokonaisuuksia, ja näin kapula vaihtuu sujuvasti vauhdissa, Sulin kuvaa tuntemuksiaan.

Yli puolet Kuopion kultahippufinaalien joukkueista pohjanmaan alueelta.

Viime viikonloppuna käytyjen lasten valtakunnallisen ampumaurheilutapahtuman suurin osa urheilijoista tulee pohjanmaalta. Sunnuntaisista joukkukekilpailujen joukkueista oli yli puolet pohjanmaan alueen seuroista. Tämä vuonna "suurin ja kaunein"osallistujamäärillä verrattuna oli Isokyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja Lappajärven Ampujat. Kummankin seuran henkilökohtaisetkin suoritukset ylittivät 30 suorituksen rajan! Seurat rohmusivat mitaleita niin joukkue kun henkilökohtaisessakin kilpailussa. Isokyrössä ja Lappajärvellä on valtava ampumaurheilubuumi menossa ja vaatii ohjaajilta paljon, että nuon suuret harrastajamäärät saadaan pidettyä harrastuksen parissa. Entisten vuosien suurseuroilla Härmän Seudun Ampujilla, Kauhavan Ampujilla ja Kauhajoen Ampujilla on pieni "välikausi" menossa ja niiden osallistujamäärät ovat hieman pudonneet. Ampumaurheilua harrastavat kunnat ovat suhteellisen pieniä, eikä jokavuodelle riitä osallistujia entisten vuosien tapaan. On mielekästä seurata, miten pohjanmaan alueella on ampumaurheilu edennyt paikkakunnalta toiseen pitkälti ns. "kummiseuratoiminnalla". Mm Härmän Seudun Ampujat veivät aluksi tietoa Kauhavan Ampjille, jotka taas edelleen Lappajärvelle ja saas nähdä mihin suuntaan Lappajärvi levittää lasten ampumaurheilupainotteisen harrastustoiminnan suuntaa pohjanmaalla.

Kokonaisosallistujamäärissä on myös havaittavissa hieman taantumaa tarkastellessa osallistujamääriä edellisiin vuosiin. Ampumaurheiluharrastus ei ole helpommasta päästä ja konkreettinen tuloksen putoaminen siirryttäessä vastapainoammuntaan on monelle lapselle liian suuri kynnys ampumaurheiluharrastuksen jatkamiseen. Ampumavarusteet helpottavat hieman kisasuoritusta ja harjoitustoimintaa. Ampumavarusteet sallimalla harrastamisesta saadaan mielekkäämpää kun kasvuiässä olevan nuoren ampujan fyysiset ominaisuudet ovat vielä kehitysvaiheessa, eikä harrastaminen aiheuta kipuja pitkäjaksoisten harjoitusten tekemisessä.

Keskustelinkin Kuopiossa yhden suomalaisen entisen huippuampujan kanssa, joka ihmetteli, miksi lapsi ei saa tehdä täydellistä suoritusta? Asiaa tarkemmin ajateltua tuli mieleen, aika hyvä kysymys! Miksi ihmeessä täydellisen suorittamisen tekemällä harrastusta aletaan vaikeuttamaan ja hankaloittamaan varustemuutoksilla? Olisiko varusteasia todella otettava uudelleen käsittelyyn nuorisovaliokunnassa?

Ampumaurheiluliiton Kilpailukalenteri 2012 on ilmestynyt.

Kalenteria voi tilata sähköpostitse Maila Pynnöseltä. Kalenteri maksaa 10 e (+ postituskulut). Jos tilaa kymmenen kalenteria tai enemmän, kappalehinta on 9 e (+postituskulut).

Kultahippufinaalien toinen kisapäivä alkoi virallisesti kesäajassa ja siksi tietysti myös aurinkoisissa merkeissä. Kuopio-halli täyttyi sunnuntaina 25.3 railakkaista kannustushuudoista ja pienten ja suurempienkin jalkojen töminästä kun joukkuekilpailut saatiin käyntiin. Sunnuntaina kisasi 95 kolmen hengen joukkuetta eri puolilta Suomea.

Kultahippufinaalien joukkuekisat poikkeavat piristävästi perinteisestä ampumaurheilukisasta, sillä kilpailusuoritusten lisäksi tärkeää osaa näyttelee joukkuekavereiden ja taustajoukkojen korvia huimaava kannustus, jalkojen tömistely sekä katsomossa liehuvat liput. Onnistuneista taulujen kaadoista saa ja pitää iloita näyttävästi hurraten. Kisatunnelmasta ei voi jäädä paitsi finaaleita paikanpäällä seuratessa.

Toinen joukkuekilpailun erikoisuus ovat maalitaulut, jotka muistuttavat läheisesti ampumahiihdon tauluja. Kilpailua on helppo seurata ja onnistumiset näkyvät nopeasti katsojankin silmään kun tauluja ”tiputetaan” yksi kerrallaan.

”Suuren urheilujuhlan tuntua”

Sunnuntain finaalit olivat toinen toistaan tiukempia ja jännitys säilyi loppumetreille saakka. Tasatuloksia ja vaihtelevia tilanteita koettiin monen kisan aikana.

Pohjanmaan aluejaoston puheenjohtaja, Härmän Seudun ampujia edustava Jukka Yliketola iloitsi aamupäivällä pohjalaisesta menestyksestä.

– Ei pöllömpi homma, Yliketola hymyili seuratessaan vauhdikkaasti eteneviä joukkuekisoja.

Pohjanmaalta olikin melkoinen edustus, sillä Yliketola sai laskujensa summaksi peräti 48 joukkuetta alueeltaan. Edustus on ollut vahva jo vuosia, sillä Kultahipputoiminta on pohjanmaalla voimissaan. Oikeastaan vain vahvat seurat vaihtelevat, mikä sekin on tietysti vain hyvä asia kun puhutaan nuorista urheilijan aluista.

– Tänä vuonna näyttää olevan Lappajärven ja Isonkyrön vuoro olla voittoisia, Härmän seudun ampujia edustava Yliketola jakoi kiitostaan.

Hän totesikin, että kevään Kultahippufinaalit ovat lapsille ja nuorille kauden huipentuma ja tapahtuma, jota odotetaan koko pitkä talvi. Ja ”pohojalaasia” kun ollaan Jukka Yliketola tunnusti, että kyllä tänne pärjäämään lähdetään, vaikka hauskanpidosta onkin ensisijaisesti kyse.

– Onhan tässä kaiken hurrauksen keskellä aikamoista suuren urheilujuhlan tuntua, hän hehkutti eikä ollut lainkaan väärässä.

Kisakavereita kannustetaan

Myös järjestäjien kasvoilla oli helpottunut hymy. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Lahti kertoi, että kaikesta on selvitty ja osanottajien tyytyväisyys on tietysti paras mittari. Myös Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran puheenjohtaja Jouni Kröger iloitsi hyvin menneistä kisoista. Kröger kertoi, että Kuopiossa kisoja saisi järjestää vaikka kuinka paljon jos jaksamista riittäisi, mutta kertoi, että Kultahippufinaalien järjestäminen on tietysti kolmelle järjestävälle seuralle aivan erityinen kunnia.

Sunnuntaina kotiin palannee väsyneitä, mutta onnellisia kisaajia ja heidän taustajoukkojaan. Kavereita eri puolilta Suomea on tavattu ja uusia kokemuksia koettu. Ja on todettava, että nuorimmat kisaajat osaavat erityisen hienosti myös kisakavereiden kannustamisen. Ennen suoristusta tsempataan ja suoritusten jälkeen käydään taputtelemassa ja halaamassa. Kuten kisaorganisaation puheenjohtaja Kimmo Lahti kisatunnelmaa kuvaili, myös nuoremmat kisaajat kokevat kisoissa niin onnistumisen kuin epäonnistumisenkin tunteita, se kuuluu urheiluun, mutta yleensä ne kyyneleet ovat kuivuneet viimeistään silloin, kun varusteet on pakattu ja pieni juoksuspurtti tai juttutuokio joukkuekavereiden kanssa on tehty. Sitä on nuorisourheilu parhaimmillaan.

Seuraava iso Kultahippufinaali käydään ruutiaseilla elokuussa Ahvenanmaalla.

Lisää tietoa Kuopion finaaleista löydät täältä.

Kaikki tulokset löydät täältä

Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe ry on palkinnut Vuoden LiiKe -palkinnolla Liikuntaystävä-hankkeessa mukana olleet 42 lajiliittoa. Ampumaurheiluliitto on ollut hankkeessa mukana usean vuoden ajan.

LiiKe palkitsee vuosittain yhteisön, tahon tai henkilön, joka on osallistunut merkittävästi liikunnan ja kehityksen tukemiseen. Vuoden 2011 palkinto päätettiin LiiKen hallituksen toimesta jakaa Liikuntaystävä-hankkeessa mukana olleille järjestöille, jotka ovat tukeneet tansanialaisia ystävyyskoulujaan vuodesta 2004 lähtien ja ovat edesauttaneet liikunnan palaamista oppiaineeksi tansanialaisissa kouluissa. Vuosina 2001-06 liikunta ei ollut tansanialaisissa kouluissa oppiaineena, mutta pitkän kehitysyhteistyön jälkeen liikuntaa voi nykyisin opiskella alakoulusta lukioon saakka.

LiiKen mukaan liikuntaystävät ovat ”merkittävästi auttaneet LiiKen toiminnan aloittamisessa ja ovat myös tukeneet LiiKen kautta ystävyyskoulujaan Tansaniassa mittavalla määrällä liikuntavälineitä ja -tietoutta”. Liikuntaystävät ovat samalla levittäneet Suomessa ja maailmalla tietoa liikunnan merkityksestä ”kehityksen katalysaattorina kehitysmaissa”.

Liikuntaystävien palkintojenjakoseminaari järjestettiin tiistaina SLU-talossa Helsingissä.